Tullut töppäiltyä itsekin, edelleenkään ketään ei kiinnosta

Tunkki on kerennyt urallaan viihdyttämään meitä fanejaan niin monella erikoisella tavalla, että näistä sen uran viimeaikaisista uusista aluevaltauksista on vaikea kenenkään tosi diggarin saada mitään tunnekuohuja. Se, että Johki täräyttää ihan tuubassa naamansa asfalttiin, patteriin tai Martinan kaverin nyrkkiin ja kadottaa hampaansa... Niin, Johki tosiaan oli taas kännissä, örmysi pitkin kaupunkia, veti itsensä niin tilttiin ettei muista asiasta mitään ja teloi naamansa. Jännä huomata, että eipä tuossa oikeastaan ole sellasta "voi vittu sen kanssa" juttua. Se vaan on oma itsensä ja tollasta sattuu kun on stressiperäinen kakkostyypin alkoholismi, eikä se parane edes Aku Ankkaa lukemalla vaikka kuinka on yritetty.

Tunkin touhuista on kuukausi kuukaudelta vaikeampi saada irti mitään. Pikkuhiljaa aletaan jo lipumaan sellaseen tilanteeseen, että vähän kovempikin näätä alkaa huomaamaan, että tässähän muuten katellaan, kun yks pulimummo nöyryyttää itseään ja perhettään. Glamourin kiilto tosta kusentuoksusesta puskaryyppäämisestä alkaa olemaan jo kortilla. Siksi onkin haasteellista naputella dokseja "joo, se nähtiin taas laivalla, lettu levällään, pääty putkaan"... kun kaikki on jo nähnyt sen jakson uusintana. Monta tollasta urpoilua jaksaa naurattaa ja miten siitä pitäs irrottaa itelleen motivaatiota naurattaa?

Sen sijaan ilmiönä Tukiainen aina toisinaan onnistuu yllättämään. Ilmiö ei ehkä ole oikea sana, mutta tarkoitan seuraavaa: Sen sijaan että innostuisin päivittelemään rappion tämän tai jonkun toisen hetken tilaa, löydän itseni miettimästä jotain aspektia tässä sen fanittelussa, siinä miten oheistoimijat tässä yhtälössä panostaa jne. Tämä ei toki tarkoita sitä, ettenkö henk. koht. olisi naureskellut näille sen puuhille, mutta tuntuu vain hölmöltä avata blogiNI ja toistaa sama stoori kolmatta kertaa, mutta vaihtaa se kuka sai naamansa kipeäksi, kenellä lirahti kuset junalaiturille, potkittiinko poliisiautoa kiinniottotilanteessa ja kuka tuli välittömästi FC:ssä apuun, kun artistin osittain huonoa julkisuuskuvaa aletaan vapaaehtoistoimin elvyttämään.

Tässä nyt ehkäpä päivän kaksi on aivoa nakertanut sellainen keskeneräinen ajatus, joka itselle tuli uutena "oivalluksena". Ei toki mitenkään skenessä uutta doksia, eikä mullista kenenkään ajattelua. Pikemminkin uusi kulma tulla sisään tähän hulluuteen. Luulisin, että aivonystyräNI kiihoittuivat tuosta Marjan fantastisesta haastiksesta ja jonkun satunnaisen tyypin kiimaisesta huolesta, kun hullua kiusataan.

Oletuksenahan tietenkin on, että Tunkin solvaaminen ei ole moraalisesti mitenkään perusteltavissa. Siis vaikka kuinka kuka kirjoittaisi esseetä puolustaakseen omia tai jonkun kollektiivin tekemisiä, niin siitä ei ikinä tulla pääsemään yli, että Tunkki on ihan siinä ja siinä oikeustoimikelpoinen ja ainakin hyvin kyseenalaisesti yhteiskuntakelpoinen. En tiedä, voiko kukaan hyvällä omallatunnolla ja pokalla naamalla sanoa sitä terveeksi ihmiseksi. Kiistatonta on myös se, että sen ymmärtäminen on vaikeaa.

Jos haluaa, aina löytää selityksen sen tekemisille. Ei välttämättä yksittäisille teoille, mutta kukaan tuskin kiistää etteikö Tunkey Kong olisi ihan minä tahansa päivänä lääketieteellisten kriteerien puitteissa diagnosoitavissa ainakin jotain hoitoa tarvitsevaksi. Eli vaikka Tunkki on ihan käsittämättömän viheliäinen ihminen, sen spedeilyt voi halutessaan selittää sillä, että se ei voi hyvin. Tämän argumentin puhuttelevaisuus on tietenkin riippuvaista asiaa pohtivan arvoista. On kai monenlaisia koulukuntia asian tiimoilta. Joku oikein kovasti ymmärtävä voisi jopa kokea, että Tunkin tekemiset viimeisten vuosien aikana on enemmän esimerkki yhteiskunnan epäonnistumisesta, kuin Tunkin syyllisyydestä tai viheliäisyydestä.

Itse en kuulu siihen seurakuntaan, joka kokee alkuunkaan tarpeelliseksi selittää Tunkin silmitöntä väkivaltaa, varastelua, rasismia, homofobiaa, vihapuheita, sekakäyttöä, ahdistelua, vainoamista tai muita inhottavia luonteenpiirteitä tai valintoja. Minulle on täysin yhdentekevää mikä se diagnoosi olisi, jos sellainen joskus tulisi. Minusta nuo kaikki asiat ovat aivan yhtä tosia ja viheliäisiä ennen ja jälkeen diagnoosin. En tosin myöskään koe, että Tunkin vuosia jatkunut terrori jotenkin vähentäisi omien tekemisteni moraalisia merkityksiä. Se, että Tunkki on suurella marginaalilla viheliäisin ihminen jonka tiedän, ei tee esimerkiksi minun toistuvia ylilyöntejä sen arvostelussa jotenkin hyväksyttävimmiksi. Tässä pöljäilyssä moraalinen valinta on ja olisi olla huomioimatta koko tyyppiä. Heti kun klikkaat sen Liveä, olet osa tätä rallia, huolimatta siitä mikä on oma mielipiteesi Tunkista tai sen tekemisistä. Luonnollisesti pienempi osa, kuin aktiivikommentoija tai kaltaiseni maaninen bloggaaja, mutta osa siitä huolimatta. Vähintään olet mikroskooppisella panoksella rahoittamassa Tunkille järjestettyä puhujankoroketta siellä Livessä ja kannustat Seiskaa jatkamaan tätä työsuhdetta.

Edellisen voi toki tulkita niin, että pidän itseäni moraalittomana tai tunnustin, että toimeni ovat ainakin jollain tavalla moraalittomia tai moraalin kannalta arveluttavia. Toki näin varmasti on, en edes koe mitään tarvetta keksiä mitään selityksiä tai kiillotella sanomisia tai tekemisiä. Itseasiassa asia ei edes vaivaa minua. Olen paljon enemmän "huolissani" siitä, olenko ollut rehellinen, kuin siitä miten joku voisi tulkita motiivejani tai arvostella touhujani. Jos syystä tai toisesta olisi pakko asiaa selventää tai pohdiskella, niin luultavasti kokisin olevani jonkin suuruinen osa tuoksusta isossa kasassa paskaa ja sen oman osuuteni kanssa olen ainakin toistaiseksi voinut elää vallankin hyvin. Ehkä eniten sen tähden, että "rikos" on uhriton ja jos vertaan omaa osaani Johanna Tukiaisen osuuteen hänen itsensä nöyryyttämisessä, mollaamisessa, haukkumisessa tai ahdingossa, niin minä olisin marginaalinen pyöristysvirhe. Ei ole näytetty toteen, että Johannaan edes vaikuttaa negatiivisesti sen kaltainen arvostelu, jota minä monien joukossa olen esittänyt. Ilman meitä, Johannalla ei olisi mitään. Nyt sillä on tuo ura, se saa tehdä työtä josta hän omien sanojensa mukaan nauttii.

Olen melko varma, että olen myynyt Johkille keikkaa enemmän, kuin Hausmyllyn Enzo, joka luovutti muutaman spektaakkelin jälkeen. En toki suoranaisesti myynnyt, mutta ylläpitänyt kysyntää ja innostanut ihmisiä harrastamaan. Jos Johanna voi sanoa, että hän tekee työtä josta nauttii, niin toki kuka tahansa voi olla asiasta eri mieltä ja kyseenalaistaa Tunkin Duunin terveellisyyden tai hyödyllisyyden Tunkille itselleen, mutta jos holhoamisessa mennään tuolle tasolle, niin yksinkertainen asia muuttuu nopeasti tosi monimutkaiseksi. Tuota ajatusmallia seuraamalla alennettaan samantien Tunkki oman elämänsa matkustajaksi, eikä edes etupenkkiläiseksi, enkä tiedä mitä tarkoitusta se palvelisi. Ei maailmassa muutkaan typerät valinnat ole kiellettyjä ja ainakin toistaiseksi on vallalla ajatusmalli, jossa aikuiset ihmiset itse päättävät elämästään ja tätä jopa pidetään toivottavana.

Puuduttavan pohjustuksen jälkeen siihen varsinaiseen asiaan, siihen uuteen tulokulmaan. Nimittäin näätien arvosteluun, Tunkin puolusteluun ja yleisten käytöstapojen puolusteluun. Ihan kärkeen on sanottava, että en itse pidä mitenkään tekopyhänä tai tuomittavana, jos joku on vaikkapa kypsä Tunkin huoritteluun, haistatteluun, arvosteluun tai solvaamiseen. Ei minusta ole mitenkään arveluttavaa arvostella ylilyöntejä jollain foorumilla, vaikka Tunkki tekisi mitä. Asia ei mielestäni ole niin, että Tunkin viheliäisyys oikeuttaisi eri mieltä olevia huonoon käytökseen. Kun Tunkki on idiootti ja joku, vaikkapa minä, solvaa sitä, niin tilanteesta ei synny nettona Tunkin hölmöyttä yksi yksikköä ja minun hölmöyttä 0.6 yksikköä, koska kiusaan idioottia, vaan nettona jää käteen kaksi idioottia käyttäytymässä huonosti.

Johanna Tukiainen on vähän kuin ydinjätettä, se on niin monella tasolla arveluttavaa, että hyvää tarkoittavatkin hyvin helposti aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää.

Voisi kai ajatella, että Tässä harrastuksessa on muutama lohko toimijoita. On tietenkin Johanna Tukiainen itse. Tämän suuren tähden ympärillä sitten on toimijoita monella motiivilla ja taustalla, mutta jos rajataan tarkastelu vain yleisöön, niin tämä luultavasti ei ole ainakaan kamalan kaukana totuudesta.

Nettivihaa levittävien mustasta leiristä löytyy valtaosa oman maan kansasta, ns Glamourille immuuni porukka, joilla vallan yllättäen on esimerkiksi oikeaa elämää. Tämä porukka ei ole minkäänlainen osa aktiivisessa laukaustenvaihdossa. Sitten on Näädät, nettivihan synkkä ydin, joka eri asteisella innolla ja onnistumisprosentilla vastustaa glamouria.

Vaaleanpunaisen vaakunan alla taistelukentälle komentaja Tukiaisen komennossa ratsastaa käsittämätön kätyriporukka. Puhun siis näistä Tunkin "ystävistä", jotka tyypillisesti myöhemmin vaihtaa Hello kityt nettivihaan ja päätyy Tuksulaan tai Kapakkaan aktiivisesti levittämään Nettivihaa. Tätä porukkaa edustavat esim Petri Penna, Jarna, ex-keikkamyyjä nita, tämä uusin homo, jne. Kyllä kaikki tietävät kenestä puhun. Se pöljäpartio, jotka eri asteisesti ovat vapaaehtoisena jatkuvassa päivystysvuorossa odottamassa, että suuri ajattelija tarvitsee tukea FC:ssä, peukun kommenttiin Livessä, koirien ulkoiluttajan, jonkun "puolueettoman" selittämään miten Johanna itseasiassa on ihan tavallinen nainen, jonkun joka on aina valmis kauhistelemaan nettivihaa ja sen totaalista aiheettomuutta ja tätä oikaisua tehostaakseen paljastamaan miten ihanasti Johanna juuri huomioi ja oli antelias.

Tästä porukasta löytyy ihan käsittämätöntä paskasakkia, jonka panostus tuon kahelin kiusaamisessa on mielestäni julmuudessaan ihan omalla tasollaan, jopa verrattuna kaikkein kovimpiin näätiin. Eivät toki kaikki, mutta pahimmat on kyllä ihan mielettömiä mulkeroita. Ei siis mulkeroita, koska minua närästäisi heidän aiheuttamansa vastustus omalle ilosanomalleni, vaan mulkeroita, kun mahdollistavat, kannustavat ja edesauttavat sitä toimintaa. Tämä toki siis edellyttää, että tilanteen tulkitsija kokee Johannan kohtalon ikävänä tai ei toivottavana. Eli jos joku on sitä mieltä, että Johannan kohtalo on kehno ja haluaa punnita eri toimijoiden panostusta, niin kyllä päässä pitää nyrjähtää tosi rajusti, että pystyy rankkaamaan haistattelijat, rumasti sanojat, solvaajat ja perusnäädät pahemmiksi, kuin Petri Pennat ja muut perskärpäset.

Toki varmasti on niin, että Johanna tykkää kun sen persettä nuollaan ja joku taputtaa, kun se sikailee. Jos Tunkilta kysyttäisi, niin tätä Penna-patalioonaa ei ikinä voi olla riittävästi. Toisaalta jos Tunkilta kysytään, niin koko asiaa ei tarvitse edes miettiä, koska se tekee duunia josta se nauttii ja elää elämää, jota kaikki kadehtii. Jos asiaa miettii ihan vain katsomalla mikä on meininki ja miten se elämä sujuu, niin on aikalailla mahdoton olla rehellinen ja samalla olla näkemättä miten viheliäistä toimintaa ja moraalitonta on tyrkätä hullun pulkkaan vauhtia. Näädistä tai vaikkapa minusta voi kuka tahansa sanoa mitä tahansa, mutta ainakaan minä en kannusta ja edistä sitä itsetuhonkierrettä.

Tämä väittämä toki perustuu sellaiseen olettamukseen, että ihmiset jollain tasolla toimii palkinnon, sanktion ja vaivattomuuden vaikuttamina. Ei niin, että keppi ja porkkana selittää koko inhimillisen toiminnan skaalan, mutta on osa valintoja ja toimintaa ohjaavia "perusmekanismejä". Eli jos joku ihminen tottuu siihen, että tekemisistä ei tule seurauksia, niin on vallankin mahdollista, että kyseisellä ihmisellä voi olla vaikeuksia hahmottaa tekonsa tuomittavuutta. Vastaavasti myös toki niin, että jos tyrimisestä palkitaan entistä enemmän, niin tyrijällä voi olla hankaluuksia oivaltaa, että tyrimistä ei kannata tehdä. Vaivattomuuden osalta voi kai ajatella, että jos asioita on tarjolla pienellä vaivalla, niin pääsääntöisesti ihminen valitsee sen vaivattomimman tavan saavuttaa haluamansa.

Edellinen selkokielellä kai tarkoittaa seuraavaa. Jos Tunkki syyttää kovaan ääneen Petri Pennaa passin liottamisesta pytyssä, kännykän heittämisestä katolle, homoudesta, vähän retuuttaa junassa ja itkettää Princess Petriä ja Petri itkee, kun se kuuluu siihen duuniin ja koittaa keksiä minkälaisella youtubeen ladatulla RIP Julia videolla se voi Kyntöpossun palkita, niin en ole varma miten siitä Tunkkia voi syyttää, kun se jatkaa samaa sikailua vuodesta toiseen. Samoin kuin sanktion osalta, jos isukkia voi ladata kärsään ja haukkua vuoden verran hulluksi, eikä siitä seuraa mitään, niin Isukin tuskin kannattaa odottaa, että käytös muuttuisi. Vaivattomuudesta esimerkkinä voisin antaa sähköt Albertille. Tunkkihan on elellyt koko elämänsä jonkun nurkissa ja siinä määrin automatisoidussa ympäristössä ja muiden varassa, että 35-vuotiaana ei vielä osattu keittää perunoita. Auttamisessa itsessään ei varmasti ole mitään pahaa oletusarvoisesti, mutta jokainen voi keskenään miettiä onko tuon asteinen täysavuttomuuteen kannustaminen varsinaisesti toivottavaa edes Tunkille jos sille ei syystä tai toisesta toivo pahaa.

On toki totta, että nämä Tunkin suolistoloiset ei yleisesti edusta sitä työkalupakin terävintä meisselivalikoimaa ja tuohon orkesteriin liityttäessä ei edellytetä Mensan jäsenyyttä. Eli suuri osa noista junteista saattavat olla liian tyhmiä ymmärtääkseen rooliaan. Jos joku on niin idiootti, että ei tajua hiekottavansa toisten hiihtolatua, niin ehkä sillä saa jotain anteeksi. Väittäisin myös, että tietynlaista kyvyttömyyttä hahmottaa maailmaa vaaditaan, jos aikoo omaksua elämäntyökseen dolls-bändärin roolin. Väittäisin, että älykkyysosamäärää, mielenterveysongelmien intensiteettiä ja/tai päihdeongelmien osuutta elämässä pystyy suoraan arvioimaan uran kestosta. Ripulin tuoksuisen glamourin sietokyky korreloi suoraan näiden edellemainittujen ominaisuuksien kanssa. Kukaan täyspäinenhän ei siis kestä Tukiaista. Ei ainakaan tähän mennessä ole kestänyt.

Oma lukunsa ovat sitten ne, jotka väärin laskee, että voi jotenkin hyötyä Tunkista. Se on nollasummapeliä. Tunkki kusettaa niitä, ne kusettaa tai kuvittelee kusettavansa Tunkkia, tavaraa ja omaisuutta häviää ja lopulta järjestelyn kaikkia osapuolia vituttaa yhtä paljon.

Tämän Nettivihan aktiivisen vastavoiman, eli paskakärpästen lisäksi "vastapuolelta" löytyy sitten sellainen osa porukkaa, jotka ei varsinaisesti puolustele Tukiaista, mutta vastustaa näätiä. Eli tämän porukan motiivi ei suinkaan ole edistää Galmouria, vaan tämä porukka on oletettavasti keskimäärin aika normaalia jengiä. Ihmisiä, jotka luonnostaan ei tykkää kun heikompaa kiusataan. Tämä porukka ottaa kantaa, koska he kokevat, että Tunkki on alkoholisoitunut reppana, jota äänekkäästi huoritellaan ja vuosia vatvotaan sen epäonnistumisia.

Tätä porukkaa olen nyt viimeaikoina mietiskellyt. Eli kyllä, aletaan jäätävän jorinan jälkeen vihdoin pääsemään siihen "minulle uuteen oivallukseen", jonka mainitsin doksiNI alkupäässä.

Ensinäkin tämä porukka tuskin tajuaa, että Tunkki ei näe asiaa niin, että ne ei vaan diggaa asiattomasta solvaamisesta, vaan Tunkin päässä tämä porukka on niitä ns. oikeita faneja. Epäilen, että Tunkin päässä ei edes ole sitä valtavaa enemmistöä, jota ei yhtään kiinnosta sen sekoilut, tuskin edes tietävät koko akasta. Tunkin päässä on vain oman maan naisen ystävät (eli sen uhrit), "oikeat fanit" ja sitten on kamalat nettivihaajat.

Olisi kai väärin ajatella, että näiden tavisten, kiusaamista paheksuvien edes kuuluisi tietää ketä ne puolustaa. Saati, että voisi olettaa, että ne tietäisivät juuri liittyneensä Dollsdancers supporttereihin. Eli vaikka se (näätien ja foorumi moukkien) sikailun vastustaminen rekisteröityisi Tunkin päässä todisteena glamourin olemassaolosta, niin siitä ei voi syyttää tai arvostella sitä puolustelijaa. Ongelmahan on Tunkin päässä, joka ei toimi rationaalisesti. Eikä myöskään voi sanoa, että tämä porukka oikeasti vaikuttaa siihen keikkuuko oman maan nainen Livessä vaikka väkisin. On itselleen valehtelemista, jos kuvittelee, että Tunkin suhtautuminen itseensä tai elämäänsä voisi muuttua sillä, että Livestä tai jostain muualta katoaisi kokonaan sen puolustelijat. Tunkki on varmasti jo osoittanut täysin kiistattomasti, että sen näkemys ei perustu järkeen tai näyttöön. Se uskoo niihin juttuihinsa ja se asia ei muutu mihinkään.

Se mitä olen mietiskellyt, "the juttu joka on pörissyt keskeneräisenä aivossani" on se, että tajuaakohan tämä porukka mitä tai ketä ne puolustaa ja voisko toi toimia jossain toisessa olosuhteessa. Toinen sellainen "mielenkiintoinen" juttu tai havainto minulle on ollut tapa, jolla Tunkin solvaamista yritetään hillitä.

Minusta on hullunkurista, että joku voi esim Livessä paheksua jotain moukkaa, joka solvaa Tunkkia ja perustelu on se, että Tunkki on hullu. Minusta tuo on paradoksaalista. Ensinäkin Tunkin päässä tämä arvostelija on suoraan näätä, ihan välittömästi. koska mitäs helvettiä se tulee oman maan naisen elämää ja valintoja arvostelemaan? Tunkkihan tosiaan tekee duunia josta se nauttii ja elää elämää, jota muut kadehtii. On myös niin, että kun perustelee "tilanteeseen puuttumisen" sillä, että Tunkki on jo niin skitso, ettei se ole ite ratissa ja siks sen solvaaminen on mautona, niin eikö ottaessaan kantaa itseasiassa vain ohitta näkemyksensä perustelun ja julkaisee ihan saman päätelmän, kuin mitä ne paheksuttavat siellä Livessa paukuttaa tunkille kolmivuorotyönä?

Koko tuo asettelu on vähän hupsu. Joku solvaa ja muistuttaa niistä samoista asioista, mistä Tunkille on jauhettu vuosikaudet. Minä oletan, että kun ei ne samat solvaukset ja samoista spedeilyistä muistuttaminen ole tähänkään mennessä vaikuttanut mihinkään, niin tuskin ne jatkossakaan. Eli minä en ole alkuunkaan varma, etteikö Tunkille olisi jopa helpompi sietää lokaa sen selkeältä vihamieheltä (siis ainakin Tunkin päässä selvältä vihamieheltä) verrattuna johonkin ihan casuaaliin, joka säälii sitä ja pitää vaan kyvyttömänä huolehtimaan itsestään. Kumpi tuossa yhtälössä sitten on se ilkeämpi ja kenen mielipide merkitsee?

Moukan/näädän motivaatio ja tarkoitus voi hyvinkin olla aiheuttaa vitutusta oman maan naiselle, mutta epäilen, että Tunkki alkaa olemaan jo sille immuuni. Minusta tuo voi olla suorastaan hämmentävällä tavalla loukkaavaa, että tullaan suitsimaan spedejä, koska solvausten kohde on niin idiootti, että sitä pitäs just siitä syystä säästää. Enkä tosiaan tarkoita, että tämä porukka olisi jotenkin pahempia, kun se oletettavasti voi vituttaa Tunkkia enemmän kuin nettivihaajien suusta tuleva haukkuminen. Tunkki tosiaan on sen verran paranormaali tapaus, että ei ole mitenkään sanottua, että se edes tajuaa mistään mitään. Itselleni kuitenkin olisi helpompi sietää skeidaa joltain, jota jo valmiiksi vihaan, kuin sellaiselta ihan vaan tuntemattomalta tyypiltä, joka ei edes vihaa minua, sillä ei ole mitään syytä satuttaa tai loukata,  vaan se pitää vammasena, koska vaikutan vammaselta. Olis kai keljua joutua ajattelemaan, että olen oikeasti vammanen?

Olen ollut aistivinani, että yleinen mielipide on saavuttanut sellaisen konsensuksen, että Tunkki on itseasiassa tosi reppana. Siis niitä "mun mielestä Johanna on vaan rohkea, kun se tekee sitä omaa juttuaan" tyyppejä on vähemmän ja vähemmän ja se on oikeastaan aika mielenkiintoista. En näet usko, että ihmisten tietoisuus olisi lisääntynyt. Pikemminkin glamourin aste alkaa olemaan jo niin ilmeistä, että jo ensisilmäyksetä tulee mieleen "ihmisraunio", "sekakäyttäjä", "mielenterveysongelmainen" ja tätä osastoa. Glamouriinhan on siis aika vaikea suhtautua ulkopuolisen silmin, kun itse tietää miten oivallinen voittaja Tunkki on. On siis hankala hahmottaa, mitä naapurin Seppo Tunkista miettisi, kun se lukee kolme älyvapaata postausta. Minulle ne kolme postausta ei ole irtonainen otanta, vaan jatkumoa, ne on kolmas tai kymmenes kerta kun luen ne samat postaukset. Jollain tarkkuudella pystyn jopa "ennustamaan" mikä on seuraava vaihe sen juntin biorytmissä.

Eli siis jos sillä menee hyvin ja kaikki on ihanaa ja äitin luokse ollaan menossa, kun ystävä osti liput -> viikon sisään: ollaan tappamassa itseään, mutsi on mulkku, muttei niin kauhee ku pikku ämmä Jasmine, Arto ei vieläkään ole vankilassa ja voin vaikka vittu tappaa itteni, kun sitähän te haluatte -> tunnin päästä "en todellakaan tuota teille sitä nautintoa, että tappasin itteni, jo Julia sanoi, että mun pitää muuttaa ulkomaille" -> seuraavana päivänä: "nyt täytyy kyllä nauraa itselleni, monet ei edes tiedä, että mulla on huumorin tajua ja OMG, mikä kirjotus taas seiskassa. Mä laitan sinne kohta tarkemman selostuksen".

Jos toi on minulle hämmentävää, siis se, että jopa casuaalit spontaanisti ymmärtää pitää sitä ihan osastolle valmiina reppanana, niin se on käsittämätöntä, miten Sollentunan posse on tähän reagoinnut. Jotenkin tosi omituista huomata, että mitä enemmän ja mitä kiistattomammin Tunkki sukeltaa, sen innokkaamin sollentunan ydinporukka lataa sen reppuun eväitä. Tossa on pakko olla joku logiikka, mihin minä en vain pääse kiinni. En ymmärrä miten Sollentunan sektorilla näkökentässä on sitä vaikeampi nähdä metsää puilta, mitä selkeämmin kaikki muut näkee, jopa sellaset joita ei edes kiinnosta.

Ton taustalla on pakko olla joku ajatus, että Tunkin ongelma on itseasiassa se, mitä Tunkki on jankuttanut vuosikaudet. Eli tän porukan on pakko uskoa, että Tunkki itseasiassa todella on kaikki vuodet ollut oikeassa. Ongelma on ihmisten kateus, ilkeys ja ylipäätään Suomi. Ainoa toinen vaihtoehto minkä keksin, on se, että Marja on sadisti ja se saa jotain oloja kun se näkee kuinka sen tytär kärsii - tähän ei ole ihan helppo uskoa.

Eikä tota kai edes tartte miettiä, kun Marjahan on kertonut mitä se ajattelee asioista. Se ihan suoraan kertoo, että Suomesta pitäs muuttaa, ulkomailla meni aikanaan paremmin, sieltä ois kyllä ollu hyvä löytää poikaystävä, Glamour oli todellista, veneet ja muut on nähty jne. Eihän noi itseasiassa eroa Tunkin oivalluksista mitenkään. Ainoa ero on ilmaisussa, Marja puhuu Suomea, Tunkki vetää sitä omaa Albertinkadun murretta.

Kai sekin jonkinlainen ikkuna Marjan maailmaan on, että Marja kutsuu Tunkin ja Jullen hmm... kyseenalaisia saavutuksia "töppäyksiksi". Töppäilyhän ei siis tarkota mitään. Itse käyttäsin töppäystä tilanteessa, jossa ei oikeastaan ole tapahtunut mitään sen kummempaa, tyyliin jäi avaimet himaan. Olen aavistuksen skeptinen tuon sanan käyttökelpoisuudesta tilanteessa, jossa puhutaan viiden vuoden sisään seuraavanlaisesta saldosta:

pari törkeetä rattijuopumusta, tuomio viidestä pahoinpitelystä (ja käsittelemättä on omaan isäänsä kohditunut pahoinpitely), lähetetään kuolleita rottia entiselle keikkamyyjälle, Juliaan kohdistuneet jatkuvat pahoinpitelyt, ex-miesten vainoaminen vuosikausia, itsensä nöyryyttäminen internetissä, itsensä nöyryyttäminen keikoilla, kodittomuus, asunnon sähköttömyys, eläinten huostaanotot jne jne jne. ja nyt puhutaan vaan esikoisesta ja vain niistä "töppäyksistä", jotka Marja takuuvarmasti tietää.

Toki voin ymmärtää houkutuksen vähän pyöristää alaspäin, kun kyseessä on oma tytär ja voin jopa uskoa, että Marja ei kamalan tarkasti ole sanojaan valinnut. Se on vaan heittänyt jonkun sanan, mikä luo mielikuvaa "kyllähän minä sen ymmärrän, että ei tyttäreni ole täydellinen" ja sillä mentiin. Mutta. Jos seuraavassa lauseessa aletaan vakavissaan paneutumaan nettivihaan ja koitetaan sitä suitsia, niin luulisi pankissa työskentelevän täyspäisen aikuisen naisen päässä jotain hälyytyskelloja soivan.

Meinaan, että jos voi tilittää, että Julia murtui nettivihaan ja Tunkkikin on tosi hilkun kilkun ja on sillä ollu pahamieli, kun on tota nettivihaa niin kovasti, niin mietin mitä nimitystä Marja käyttäisi siitä siinä tapauksessa, että nettivihaa antavassa päässä olisi esikoistytär. Jos kaikki Marjan tietämä ja kaikille julkinen sikailu on "töppäilyä", niin onko edes olemassa sellasta sanaa, joka olis vähemmän ikävää, mutta ei kuitenkaan hyvä tai neutraali asia? Eli jos parit rattijuopumukset ja vuosia jatkunut terrori on töppäilyä, niin aika vaikeeta vois olla löytää sopiva sana netissä vittuilulle. Itse en ainakaan keksi. Kai tuo hmm... kyky vetää simmut tukevasti kiinni, vaikka näyttö on mittavaa, jostain kertoo. Ainakin siitä, että ei Marja pysty yhtään suhtautumaan lapsiensa urpoiluun ja siitä, että itseasiassa oikein ketään ei sen sepustuksia voi ottaa vakavasti. Normaali ihminen kuitenkin varmaan aika nopeasti vertaa noita saldoja keskenään ja toteaa, että hetkinen, siis tilitätkö sä muuten oikeasti siitä, että Tunkille soitetaan poskea, kun se itse on blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa ja oota kun vedän henkeä blaa blaa blaa blaa tässä kuvassa se on muuten paskat housussa blaa blaa blaa blaa tällä videolla sitä raahataan poliisiautoon blaa blaa blaa blaa tässä kuvassa se takoo julian päätä lattian blaa blaa blaa blaa ja taas vedän henkeä ottas, no niin jatketaas, tässä on sulle seiskan juttu kun se kusee junalaiturille blaa blaa blaa blaa tässä on sulle linkki SEN OMAAN päiväkirjaan missä se haukkuu kaikki ex ukkonsa ja erityisesti elämänsä rakkauden irstaaks alushousujen haistelijaks ja huorissa kävijäks ja blaa blaa blaa.

Olis mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa tollasessa keskustelussa. Muuttuiskohan noi hmm.. persoonalliset elämänkokemukset töppäilystä joksikin muuksi? Riittäskö pokka olla vähän ihmeissään miten ihmiset vittuilee päin naamaa? Mitenköhän Sollentunan tietotoimisto perustelis sen, että kaikesta huolimatta Tunkki on itseasiassa uhri ja tässä kohtaa meidän pitää muuten vaan saada sille osoite Sollentunan postinumerovyöhykkeeltä, niin lähtee homma välittömästi stondikseen? Oiskohan näkemys reippaan dialogin jälkeen edelleen se, että ongelmat helpottaa, kun kateelliset Suomalaiset lopettaa vittuilun?

Mut sellanen kirjootus tällä kertaa.